Kamala olo. Olen ruma ja likainen, suorastaan sietämättömän saastainen ulkoa ja sisältä. Vartaloni pursuaa rasvaa ja epäpuhtautta. Olen täynnä syöpäkasvaimia, jotka ovat vallanneet kaiken kauniin ja puhtaan siitä, joka joskus olin minä. Nyt minä olen syöpä, olen paha. Sisälläni on kaikki maailman vääryys, valheellisuus, itsekkyys ja väkivalta; ne kiemurtelevat ulos ruumiini aukoista ja saastuttavat kaiken ympärilläni. Yhtä suurta virhettä, sitä minä olen.
En tiedä, missä vaiheessa lakkasin olemasta puhdas (edes vähän). Oliko se silloin kun verinen pääni ensimmäisen kerran kosketti sairaalailmaa, silloin kun varastin kaksi simpukankuorta tarhakaverini lokerosta enkä koskaan kertonut kenellekään, silloin kun sormeni neitseellisesti työntyivät kurkkuuni vai silloin kun maksoin ensimmäistä kertaa ruumiillani itseäni vapaaksi veloista? Missä vaiheessa ihoni alkoi imeä syntiä lävitseen? Missä vaiheessa se lakkasi hylkimästä likaa? Missä vaiheessa minusta tuli hirviö?
Tänä yönä en saa nukuttua. Haluan vaan rankaista itseäni, haluan saman huonon, humisevan olon kuin viikonloppuna. Kolmen tunnin päästä pääsen onneksi ulos juoksemaan. Aamukuudelta alkaa minun ajanlaskussani uusi päivä, sillä silloin normaalit ihmiset voivat herätä, saippuoida itseään suihkussa, keittää kahvia, paahtaa leipää, selailla lehteä ja lähteä kouluun tai töihin. Silloin voin kuvitella itsekin nukkuneeni yön pedatussa sängyssä, painaneeni pari kertaa torkkuherätystä ja nousevani uuteen päivään ilman puristavaa tunnetta rintakehässä ja paniikkia siitä, miten pärjään ja koska maailma romahtaa.
13 kommenttia:
On niin outoa ymmärtää ihmisiä, minua ja muita, jotka ei osaa rakastaa itseään. Ei osaa vastaanottaa hyvää, eikä ehkä haluta sitä. Mä pelkään onnistumista ja jopa sitä että saan joskus sen ihanan vartalon jota en ansaitsisi. Älä rankaise itseäsi! Ei sun tarvitse! Tarviit peilistä hyväksyvän ja ylpeän katseen. Tiedät varmasti<3 Ja ne tavalliset saippuanraikkaat normaalit ihmiset, jota näet aamuisin luultavasti hakkaavat vaimoaan tai muuta. Joku normaali katselee sua kaupanjonossa ja miettii kuinka tavallinen ja terve ihminen siinä seisookaan. Niin ei psykiatri/farmaseutti maininnut mitään hiljalleen aloittamista. Puhuivat vaan että 60mg aamuisin. Onko sulla jotain kokemusta/tietoa?
Niin lisäsin sut blogin mun listalle, toivottavasti on ok :)
Joo, ehkä aloitan noin pikkuhiljaa porrastamisen. Kiitos kun huomautit :)
Et ole oikeasti ruma ja likainen. Kaikki ovat omalla tavallaan kauniita(kamala klisee):)
Toivottavasti päiväsi jatkuu paremmin <3 Voimia!
Mä käyn psykologilla..puhun siellä.. Ja sitten puhun raksulle.. Miltein aina sille.. Ja se tuskin jaksaa enää kohta...
**
Surullista oli tätäkin lukea. Se että on paha olla, se ei ihmisestä mun mielestäni tee saastaista tai mitään.
Ja ainakin mun (ja varmaan monen muunkin) mielestä sä olet kaikkea muuta paitsi likainen jne.. Vaikka mä en edes tunne sua, niin se kuva, minkä mä olen susta näiden tekstien perusteella saanut..
Yrittäisit kuitenkin nukkua, vaikka ei nukuta? Huominen on aina nukkumisen jälkeen helpompi...
Toivottavasti lenkkisi sujui kuitenkin hyvin, ja yö meni ohitse ilman kummempia..
Kiitos kommentistasi..
Pidä huolta itsestäsi! Paljon voimia<3
Kontaktin ottaminen toisiin ihmisiin on niin tosi, tosi vaikeaa välillä. Vaikka toisaalta, äsken kenkäkaupassa jauhoin sille myyjälle vaikka ja mitä, asioita joita sylki suuhun toi...
Maailma on joskus raskasta, kun ajattelee liikaa. Olen harkinnut ajattelun lopettamista, mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty :)
Olet viisas ja kaunis, kunpa tietäisit sen itsekin.
viikonlopun ahdistuin, kiitos kysymästä kuitenkin. Ilmeisesti sinäkin. On mukavaa palata kun joku on kysellyt <3 kiitos.
Toki. :'>
Älä ajattele olevasi likainen. Et ole sen likaisempi kuin me muutkaan.
Joo - saisi nyt edes ne omat vaatteet hoidettua : D Olen aivan jumalattoman laiska ja saamaton. Onko muuten onnistanut sen teen kanssa?
Ja hei.. Vaikkei tunneta, enkä tiedä sinusta paljoakaan, niin mennyt on mennyttä ja nykyhetkeä voi muuttaa, jos vain haluaa - tai ainakin sitä seuraavaa. Ehkä siinä toivossa täällä itse kukin pyörii? : > Toivon todella, että onnistuisit pääsemään sinuiksi itsesi kanssa! Rakastetaan toisiamme, mutta itsejämme myös, eikös? Jaksamista! *hali*
Ja heti perään (en huomannut kommenttiasi ennen kuin heitin itse omani): Tyhmähän ei tunnetusti ole se, joka ei tiedä, vaan se, joka ei kysy, eli C4-tabut ovat jonkinlaisia laihdutusvalmisteita jotka Hydro Tech-pillereiden kanssa voimistavat vielä kuulemma toistensa vaikutuksia entisestään (pakkaus lupaa yli kolminkertaista vaikutusta). En muista, kumpi tekee mitäkin, mutta niiden pitäisi mm. vähentää ruokahalua, lisätä jaksamista (= vähentää ravinnonpuutteen aiheuttamaan heikotusta jne.), tasata verensokeria (ehkäistä korkean verensokerin laskeutumisesta seuraavaa hiilarihimoa), vahvistaa aineenvaihduntaa ja asdasd. Tiedä sitten, onko lupauksissa todella perää, mutta ainakin nyt kokemuksistani voisi päätellä, että ainakin osin varmaan kyllä : > Mutta aivan hirveän kalliita olivat, 95 €/2 prk, jotka riittävät yhteensä (muistaakseni) vähän päälle kuukaudeksi?! >:/
Älä ole noin ankara itelles :s Jokaisessa on jotain hyvää, vaikkei siltä aina tuintuiskaan. Ja kiitos kommentista ! Ainakin nyt tuo jumppailu alkoi hyvin, toivottavasti tästä eteenpäinkin :)
Kiitos kommentistasi. Älä ole liian ankara itsellesi. <3
Ai niin, saanko lisätä sut mun blogilistalle?
Se vituttaa niin lujaa, kun paino on noussut. Ja silloinkin vituttaa, jos paino ei ole laskenut niin kuin oli suunnitellut. Mä yritän elää nyt "normaalia" elämää huomisen, on ne kaverijuhlat. Toivottavasti en vedä övereitä, en ole juonut aikoihin.
Mutta jatketaan turvotusta, toivottavasti se taas joskus hellittää...
Lähetä kommentti