torstai 25. syyskuuta 2008

Kaaosteoria


Huomenta vaan sullekin, nami nami pusi pusi ja ihanaa uutta päivää! Ja vatut. Ei huvittaisi yhtään, mutta enhän mä nyt voi heti alkumetreillä luovuttaa. Tänään on painettava duunia kuin viimeistä päivää, oltava sosiaalinen, treenattava ja siivottava. Uskon vakaasti, että mun kämpän sotkuisuus korreloi suoraan pääni sisältöön. Mitä suurempi kaaos ulkopuolella, sitä suurempi sotku myös pääkopan sisällä. Tällä hetkellä olemme siis yhtä kaatopaikkaa, sekä pikku kämppäni että minä. Tämä päivä on siksi aloitettava kunnon siivouksella - mikäs sen mukavampaa kuin herätä puoli viideltä muutaman tunnin unien jälkeen (näin muuten hillittömiä painajaisia) ajamaan raivaustraktorilla ympäriinsä.

Niin ja otin muuten nyt viralliset lähtömitat. Pituuttani en aio missään vaiheessa julkaista, enkä itse asiassa edes tiedä sitä ihan tarkkaan, mutta tässäpä nämä muut: (Paino on todennäköisesti turvotuksen takia melkoisesti koholla, ainakin haluan uskoa niin... Ja kuten huomaatte, mulla on PERSE. En henk. koht. tajua ihmisiä, joiden lantionympärys alkaa kasilla. Miten te sen teette?! Vai mistä kohtaa pitäisi oikein mitata? ;) No, alle metrin päästiin kuitenkin...)

Paino: 63,4 kg
Rinta: 85 cm
Vyötärö (kapein): 71 cm
Vyötärö (napa): 75 cm
Peppu (levein): 98 cm
Reisi: 53 cm

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Lähtöruudussa

Paljastan heti itsestäni salaisuuden: olen suunnittelun ja hyvien päätösten ammattilainen. Olisin todennäköisesti monimiljonääri, jos olisin saanut euronkin jokaisesta tekemästäni lupauksesta. Olen siis tyypillinen jojo-laihduttaja, ääripääihminen, mustavalkoinen perfektionisti, jolle kaikki elämässä on joko-tai. No niin, tulipahan sanottua. Sitten niihin hyviin päätöksiin...

Lähdetäänpä siitä, että minulla on unelma, jonka olen päättänyt saavuttaa. Ei, se ei ole maailmanrauha eikä lastenkodin perustaminen eikä aids-lääkkeen keksiminen - ei mitään epäitsekästä ja ah-niin-arvostettavaa. Tällä kertaa ja tässä blogissa annan sen sijaan täyden vallan naiselliselle turhamaisuudelle ja pinnallisuudelle, joihin myös tämä unelmani liittyy. Tahdon jonain päivänä herätä täysin tyytyväisenä ulkoiseen olemukseeni tuntien itseni kauniiksi, hoikaksi ja tyylikkääksi. Siinäpä se oli pähkinänkuoressa. Toiveena olisi myös saavuttaa tämä ihana aamu mahdollisimman pian, mutta kuitenkin järkevänpituisin harppauksin.

Olen sairastanut teini-iästä asti syömishäiriötä, joka tällä hetkellä ilmenee bulimiana. Ahmin ja oksennan päivittäin. Tämä onkin tähän asti ollut suurin este ja hidaste itseni hyväksymiselle. Bulimian takia olen lihonut ja turvoksissa, iho on sekä liian rasvainen että liian kuiva ja arville puristeltu, en ole jaksanut kiinnittää huomiota vaatekaappini sisältöön, en ole jaksanut opetella meikkaamaan, en ole koskaan voinut kasvattaa pitkiä kynsiä, hiukset ovat huonossa kunnossa jne. jne. jne. Bulimia on ollut tekosyy sille, etten ole huolehtinut itsestäni ja että enimmäkseen tunnen itseni rumaksi, vialliseksi enkä lainkaan koko-Naiseksi. Ulkoisesti minulla olisi kaikki mahdollisuudet sädehtiä kuin Tshernobyl suorastaan (ja siis liioitteluhan ei kuulu tapoihini...): minulla on rahaa jota tuhlata, sopusuhtainen ruumiinrakenne, mallinmitalla pituutta, nätit kasvot ja hyvinhoidettuna heleä ja puhdas iho sekä paksut hiukset. Unelmani toteutuisi, jos vaan käyttäisin aikaani liikuntaan, kauneudenhoitoon ja shoppailuun bulimiasessioiden sijasta.

Konkreettisia tavoitteitani ovat siis painonpudotus (painaa 55 kg vuoden loppuun mennessä), päivittäisen liikunnan aloittaminen (lihaskuntoa väh. 3 krt viikossa, muina päivinä aerobista) ihonhoidon tehostaminen (säännölliset puhdistusrutiinit kuorintoineen päivineen), vaatekaapin täydellinen uudistaminen, meikkaamisen opettelu (erityisesti kauniin silmämeikin tekeminen) sekä oman tyylini etsiminen.

Virallinen päivä 1 on huomenna, mutta nyt teen ensimmäisen lupauksen: Olen viikon puristelematta finnejä. (Tästä tulee todella vaikeaa...) Taidan laittaa vessan peiliin "näpit irti naamasta"-lapun...

P.S. Keira Knightley on i-ha-na.