Liian monet kerrat "uusi elämä" on loppunut lyhyeen mustavalkoajatteluni ja joustamattomuuteni takia. Nyt yritän taas aloittaa alusta, mutta tällä kertaa aion tietoisesti keskittyä opettelemaan sallivuutta, joustavuutta ja armollisuutta itseäni kohtaan. Aion tehdä suunnitelmia kuten ennenkin ja toimia vastoin niitä kuten ennenkin, mutta sillä erotuksella, etten heitä kokonaan pyyhettä kehään yhdestä poikkeamasta, vaan päinvastoin toimin järkevästi joustaen, repsahduksista oppien ja vääristyneitä ajatusmallejani tietoisesti muuttaen.
Asetin muistaakseni vuoden alussa tavoitteeksi, että tämän vuoden aikana pääsen eroon bulimiaoireista. Nyt olen vieläkin ihan samassa bulimiakierteessä eli "jotain tarttis tehrä". Eihän tässä ole aikaa enää kuin kolme kuukautta. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että pystyn vielä muutokseen ennen uutta vuotta. Yritän pysyä päätöksessäni ainakin tämän blogin avulla eli kirjoittelen kuulumisiani säännöllisesti. Tämä on lupaus (ennen kaikkea itselleni)!
Jääkaapin ovessa on lappu, johon olen kirjoittanut päivän ruokalistan perusrungon. Lähden liikkeelle noudattamalla fitness-ammattilaisen laatimaa vähähiilihydraattista, runsasproteiinista ruokavaliota, jolla todennäköisesti laihtuu, mutta alan lisätä siihen ruokaa pikkuhiljaa. Pääasia on nyt, että opettelen syömään monipuolisesti ja säännöllisesti 3-4 tunnin välein ja opettelen joustamaan ruokavaliosta tarvittaessa - kuten heti huomenna kyläreissulla. Yritän muutenkin muuttaa päivä- ja viikkorytmini säännöllisiksi. Aloitan monipuolisen liikunnan, meditaation, hemmottelen itseäni mahdollisimman usein jollain muulla kuin ruualla, jätän alkoholin pois tai ainakin minimiin (se joustavuus, katsohan ;) ), nukun tarpeeksi ja yritän kaikin tavoin pitää elämäni tasapainossa. Mielikuvaharjoittelun olen todennut hyödylliseksi jo ajat sitten, ja nyt aion opetella tekemään myös mindfulness-, rentoutus- ja joogaharjoituksia.
Nyt laitan rentoutusmusiikkia spotifysta soimaan, hengittelen syvään ja rauhallisesti ja vaivun toivon mukaan syvään ja virkistävään uneen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Mikään ei ole elämässä tärkeämpää kuin tasapaino ja armo itseän kohtaan sekä ymmärrys siitä, ettei kaikkea voi tehdä ja saada. Tasapainon löytäminen on vaikeaa, mutta ehdottomasti sen arvoista. Kun tasapaino on tarpeeksi kehittynyt ja satut horjahtamaan, se pelastaa sinut, ennen kuin ehdit satuttaa itseäsi karuun kiveykseen.
Lähetä kommentti