Viime päivät ovat olleet tasaisentylsää sateen mehustamaa routaista mutaa (kansankielellä paskaa). En jaksa ryhtyä mihinkään. Mikään ei erityisemmin masenna muttei huvitakaan. Kun isoimmat stressitekijät ovat poissa, olen taas hämmentävän vapaa enkä osaakaan olla. Hortoilen uudessa asunnossani koomaisesti huoneesta toiseen, saatan jumittua puoleksi tunniksi tuolille tutkimaan napaani (kirjaimellisesti!), ja pari pahvilaatikkoa lojuu vieläkin nurkassa odottamassa tarmonpuuskaa, joka puhaltaisi ne ovesta ulos ja roskakatokseen.
Olen laihtunut muutaman kilon, todistettavasti. Kolme todistajaa vastaan minä: vaaka, mittanauha ja äiti. Äiti on useimmiten ainakin oikeassa. Kuitenkaan vaa'an lukemat eivät enää tällä viikolla ole muuttuneet, eikä ihmekään kun loppuviikko sujui taas vanhoissa tutuissa merkeissä. Lähikauppa on siis tullut tutuksi, samoin uuni ja liesi moneen kertaan testattu. Ja vessa vetää. Ja rahaa kuluu. Ja olen zombie. Ja olen nyt siinä alipainon rajalla, mistä olen haaveillut. Eikä se tunnukaan miltään.
Aloitin tällä viikolla serotoniinilääkkeiden syömisen, vihdoin ja viimein. Ensimmäisen vihreän kapselin huuhdoin kurkustani Lapparin vessassa ennen terapiaa. Olin luvannut edellisessä terapiasessiossa aloittaa lääkityksen ennen seuraavaa kertaa. Did it. Sivuvaikutuksia en ihme kyllä ole huomannut, jos ei orgasmikyvyn menetystä lasketa, mutta mitäpä sillä tekisinkään, kun halut on nollassa tai oikeastaan sen alapuolella. Unettomuutta tai pahoinvointia ei ole ollut, ainakaan enempää kuin ennen lääkettäkään. Ensi viikolla menen myös lääkärille pitkästä aikaa.
Haluaisin innostua jostain, mutta mikään ei tunnu miltään. Tylsää, tylsää. Oli niin tylsää. On niin tylsää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Tuo "halut nollan alauolella" on minullekkin niin tuttua. Lääkkeet ovat ikäviä siinä suhteessa. Koitas jaksella :)
Käyhän ihmeessä ostamassa, jos alkoi kiinnostaa.:) Juttu on parin sivun pituinen eli ei siinä loppujen lopuksi ole kamalasti luettavaa, mutta jos Cosmopolitan kiinnostaa lehtenä muutenkin, niin kyllähän se silloin kannattaa ostaa.:> Lisäsin muuten itseni blogisi lukijaksi!
En ole vielä kehittynyt niin pitkälle, että päivämäärien jne muuttaminen sujuisi ilman verenpaineen nousua ja kiroilua =P Täytyy kokeilla joidenkin rentoutusharjoitusten kanssa tämän käytön opettelua kunnolla... Hyvä kuulla, ettei ole tullut kummemmin sivuoireita. Toivottavasti on enemmän hyötyä kuin haittaa =)
Mullakin tylsää ja oon vaan ollut perjantaista asti ihan zombi ja ahdistunut. Edes joulu ei jaksa innostaa.
Mulla ei oo Agatha Christiestä kokemusta en edes tiennyt sen olevan mitään jännitystä/kauhua ym. :D
Oikein paljon voimia myös sinulle. Toivottavasti lääke alkaa auttaa ja helpottaa oloasi. Olet kaunis, hieno ihminen, uskon että selviät vielä niin paljon paremmille vesille. Halaus sinne. Ja sairaalassa lupaan pysyä keskeytyksettä, motivaatio parantumiseen on tällä hetkellä kova ja yritän pitää siitä kiinni, vaikka vaikeaa se on.. mutta muuta tietä ei oikeasti ole.
Toivottavasti lääkkeet parantaisivat /tasaisivat oloasi. Monet lääkkeethän myös hillitsevät bulimiaa, vähentävät ahmimishalua. Toivon kovasti että saat lääkityksestä apua. <3
Pöpitädin mielestä en ollut syönyt Efexoria niin kauaa ettenkö olisi voinut lopettaa sitä kertaheitolla. Kyllä hän myös sanoi, että halutessani voin lopettaa sen asteittain. No, minä pässipää tietenkin lopetin sen kerralla,kuten olen lääkkeet aina aiemminkin lopettanut. En olisi koskaan uskonut että voi näin huono olo tulla. Eli ihan oma moka tämä oloni.
Ps. Onko sinulla tietoa, että onko tuo orgasmikyvyttömyys ihan yleinenkin ongelma lääkkeitä syödessä?
Tämä on niin tätä välillä, varsinkin tähän vuodenaikaan. Mutta muista, ettei aina ole pakko jaksaa, olla tehokas ja tehdä! Anna itsellesi lupa vain olla ja olla vaikka vähän alakuloinenkin. Minäkin olen tunnistanut itsessäni tänä syksynä alavireyttä ja alakuloisuutta, jo puhtaasti pimeyden takia.
Etsi niitä pieniä nautintoja jotka piristävät. :) Olet kaunis ja ihana, elämän antamien hetkien arvoinen!
<3
Missä sä oot? Ei oo pitkään aikaan päässyt lukemaan tekstejäsi <3
Missä olet, miten voit? <3
Laitoin blogini salaiseksi.. Jos tahot lukea sitä vielä, niin laita sähköpostia :) (osote löytyy profiilista)
Lähetä kommentti